torstai, 24. kesäkuu 2021

Lisää kuntavaalien tuloksesta ja Perussuomalaisista

Perussuomalaisten selkeä vaalivoitto muuttaa poliittisia kuvioita monilla paikkakunnilla ja tuo näissä mukaan uusia henkilöitä, mikä on tapahtunut myös aiempien isojen vaalivoittojen myötä. Pitkään puolueen reipas nousu oli kuitenkin lähinnä yhden henkilön eli Soinin ansiota, mutta nyt persut ovat kuitenkin alkaneet nousta useiden eri vaikuttajien ansiosta. Jussi Halla-aho kuitenkin oli hyvin merkittävä tekijä siinä, kun Perussuomalaiset vuonna 2011 nousivat kerralla isojen puolueiden joukkoon. Hänen mukana eduskuntaan pääsi monia samaa linjaa edustaneita henkilöitä, joista useat ovat nyt jo kuitenkin poissa näistä kuvioista, mutta lukuisia uusia on saatu näiden tilalle. Samalla myös Halla-ahon merkitys puolueen menestyksessä on vähentynyt, mutta hän on kuitenkin vielä ollut siinä paljon avainasemassa. Viimeksi eurovaaleissa puolueen kärkiehdokkaana olikin presidenttiehdokkaana ollut Laura Huhtasaari, mutta nyt puoluejohdossa on ollut Riikka Purra melko näkyvässä asemassa. Purraa on pidetty jo melko vahvasti mahdollisena seuraavaksi puheenjohtajaksi, kun Jussi Halla-aho nyt ilmoitti lopulta jo luopuvansa Perussuomalaisten johdossa, mikä saattaa vaikuttaa melko paljonkin tulevaan menestykseen. Halla-aho voi kuitenkin jatkaa edelleen mukana politiikassa ja pysyä eduskunnassa, koska etenkin tuolloin persut voivat nousta vielä isoonkin menestykseen tulevissa vaaleissa. Helsingissä persuille saattaa käydä lopulta kylmästi siinä tapauksessa, jos Halla-aho päättäisi lopulta myös jättää eduskunnan.

Palaan kuitenkin vielä kuntavaalien tulokseen ja kuvioihin eri paikoissa. Keskusta pysyy edelleen tiukasti vallassa monilla sen vahvoilla kannatusalueilla, mutta näissä vaaleissa sen menestys oli luultavasti parempi kuin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Muun muassa Vantaalla taas Kokoomus nousi demarien ohi suurimmaksi puolueeksi, kun SDP kärsi lopulta sen verran ison tappion. Demarien ryhmäjohtaja Antti Lindtman pääsi edelleen Vantaan suurimmaksi ääniharavaksi, kun kokoomuslainen virkaveli Kai Mykkänen oli taas Espoon äänikuningas. Sen sijaan Helsingissä demarien kannatus vähän lopulta nousi, kun Vihreille tuli näissä vaaleissa lopulta melko iso tappio. SDP nousi Turussa jälleen kakkospaikalle, kun Vihreille tuli edellisistä vaaleista iso tappio, kun silloin puoluetta johtaneen Ville Niinistön äänimäärä suorastaan romahti. Samoin myös Li Anderssonin äänimäärä laski viime vaaleista, mutta oli nyt edelleen kaupungin suurin, kun esimerkiksi Petteri Orpo jäi edelleen kauas taakse. Sanna Marin puolestaan keräsi erittäin suuren äänivyöryn Tampereella, jossa SDP myös onnistui säilyttämään asemansa persujen isosta voitosta huolimatta. Pormestarin tehtävä on kuitenkin menossa siellä taas Kokoomukselle, joka voitti lopulta äärimmäisen pienellä erolla. Vihreät eivät nousseet lopulta nyt missään suurimmaksi puolueeksi, mutta Perussuomalaiset ovat nyt suurin puolue muutamilla eri paikkakunnilla.

Perussuomalaisten voitto jäi odotetusti melko pieneksi lopulta Espoossa, kun siellä oli nyt jaettavana Timo Soinin iso ääniperintö. Listan ääniharavina olivat nyt Arja Juvonen ja puoluesihteeri Simo Grönroos, mutta jaossa oli nyt useita muitakin aiempia ääniä. Kokoomukseen loikanneet Simon Elo ja Veera Ruoho säilyttivät lopulta valtuustopaikkansa, mutta varsinkaan Ruoho ei saanut mitään isoa äänimäärää. Perussuomalaisten valtakunnallisen menestyksen pohjalta on hyvä alkaa nyt miettiä seuraavien eduskuntavaalien kuvioita. Perussuomalaisissa tapahtuneen selkeän kehityksen huomaa melko hyvin siitä, että nyt puolueesta löytyy monia hyvin suosittuja henkilöitä useilla eri alueilla. Muun muassa Pirkanmaalla ovat persuilla ison vaalivoiton Ylöjärvellä tuonut Sami Savio ja Tampereen Trumpiksi kutsuttu Veikko Vallin, jotka monien tavoin ovat jo valmiiksi mukana eduskunnassa ja saavat näin kannatusta. Perussuomalaiset menestyivät jo viimeksi erityisen hyvin Varsinais-Suomessa, josta on taas Ville Tavio näkyvässä asemassa ja myös Vilhelm Junnila sai hyvin kannatusta jo viime vaaleissa. Vahvaa kannatusaluetta persuille on myös Kaakkois-Suomi, josta tunnetaan erityisen hyvin ainakin Lappeenrannan edustaja Jani Mäkelä. Viime kerralla sieltä myös valittiin puolueesta nyt erotettu Ano Turtiainen, joka ei päässyt enää lopulta Juvalla edes valtuustoon.

Näiden kuntavaalien pohjalta listoille voi tulla ensi vaaleissa mukaan ehdokkaita, jotka saivat nyt jo ainakin melko paljon ääniä. Muun muassa ehdolle Uudenmaan vaalipiiriin saattaa tulla remontti-reiska eli Jorma Piisinen, joka nousi uutena ehdokkaana nyt koko Järvenpään ääniharavaksi. Eduskuntavaaleissa hän voisi ehkä saada muualtakin paljon ääniä, kun lisäksi ainakin Riikka Purra ja Mika Niikko tulevat varmasti menestymään. Viime vaaleissa naiset puolestaan menestyivät erityisen hyvin, koska myös Juvonen on valittu tästä vaalipiiristä eduskuntaan. Oulun vaalipiirissä taas persut ovat vieneet paljon ääniä Keskustalta, josta puolestaan Juha Sipilä jäänee seuraavissa vaaleissa pois. Viime vaaleissa eduskuntaan valittiin uutena nimenä julkisuudessa hyvin tunnettu Sebastian Tynkkynen, kun taas Olli Immonen on ollut alusta lähtien mukana tässä porukassa. Vaasan vaalipiirin ääniharavaksi nousi viime vaaleissa Mauri Peltokangas ja seuraavista vaaleista voi arvioida, että uutena mukaan on puolestaan tulossa Piia Kattelus-Kilpeläinen, joka nyt oli puolueen ääniharava Seinäjoella. Satakunnan vaalipiirissä persut saavat varmasti kolmannen paikan, jos Laura Huhtasaari on myös edelleen mukana eduskuntavaaleissa. Näin tulee menemään luultavasti myös Keski-Suomessa, jos Teuvo Hakkarainen tulee lopulta europarlamentista mukaan vaaleihin.

Perussuomalaisten osalta Keski-Suomi vaikuttaa senkin takia mielenkiintoiselta, että Hakkaraisen tilalle varasijalta noussut Toimi Kankaanniemi voi ehkä jo siirtyä täysinpalvelleena eläkkeelle, koska jo viime vaaleissa tämän äänimäärä laski hyvin selvästi. Kuntavaaleissa tuli Kankaanniemi toki edelleen valituksi, mutta puolueen uudeksi ääniharavaksi Jyväskylässä tuli nyt Kaisa Garedew, joka näin voi olla myös vahvoilla seuraavaksi eduskuntaan. Perussuomalaiset eivät viimeksi saaneet jalansijaa Kainuussa, josta seuraavissa vaaleissa eduskuntaan voi päästä Eila Aavakare, joka viimeksi pääsi varasijalle. Etelä-Savosta persut yrittävät puolestaan saada ensi vaaleissa uuden kansanedustajan, kun Turtiainen on joutunut lähtemään koko puolueesta. Lapin vaalipiirissä Perussuomalaisten voivat saada nykyisen edustajan Kaisa Juuson lisäksi toisen paikan, jonka luultavasti Keskusta tulisi näin lopulta menettämään, mutta Kemin ääniharavaksi noussut Paavo Väyrynen saattaa ehkä olla mukana kilpailemassa. Perussuomalaisten tilanne seuraaviin eduskuntavaaleihin mentäessä vaikuttaa edelleen lupaavalta, vaikka Halla-aho ei jatka nyt enää puheenjohtajana. Hänestä voisi ehkä tulla puolueen uusi kunniapuheenjohtaja, koska hänen johdolla persut ovat nousseet jälleen suurten joukkoon. Halla-ahon kannattaa ehdottomasti jatkaa vielä mukana politiikassa, koska vaalien jälkeen häntä voidaan ehkä tarvita ministeriksi, mutta puolue tarvitsee lopulta myös presidenttiehdokasta vuoden 2024 vaaleihin tultaessa.

perjantai, 18. kesäkuu 2021

Ensimmäinen osa kuntavaalien tuloksesta

Perussuomalaiset voittivat selvästi viime sunnuntain vaalit, mutta eivät kuitenkaan lopulta niin paljoa kuin odotettiin, kun äänestysvilkkaus jäi lopulta niin matalaksi. Kokoomuksesta tuli nyt jo toisen kerran Petteri Orpon johdolla selkeä vaalivoittaja, mikä vahvistaa nyt hänen asemansa puolueen johdossa toistaiseksi. SDP tuli edelleen selvästi toiseksi, mutta hävisi kuitenkin Sanna Marinin johdolla huomattavasti. Keskusta puolestaan oli nyt odotetusti vaalien suurin häviäjä, mutta selvisi Annika Saarikon johdolla kuitenkin lopulta kolmanneksi, mitä voi nyt pitää ainakin vähän torjuntavoittona. Vihreät kärsivät myös hallituspuolueena ison tappion viime vaaleista, mutta saivat kuitenkin kaikkien aikojen toiseksi parhaan kuntavaalituloksensa. Sitten taas demarit ja myös Vasemmistoliitto saivat kaikkien aikojen heikoimman tuloksensa, kun Perussuomalaisten tulos puolestaan oli nyt odotetusti tähän asti selvästi paras. Vuoden 2012 vaalien tulos jäi Soinin johdolla niin paljon odotettua heikommaksi, että hän ja monet muut olivat siihen hyvin pettyneitä, kun isot puolueet sitten taas olivat siitä helpottuneita. Tuolloin persuille tuli sitten lopulta melko pieni jytky, mutta tämä oli nyt sentään jo vähän sitä parempi. Keskustan kannatus on taas laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2004 vaaleista lähtien eli nyt jo viidettä kertaa peräkkäin, mutta niissä vaaleissa taas demarit olivat viimeksi suurin puolue. Nyt Kokoomus voitti kuntavaalit jo neljännen peräkkäisen kerran, mutta lisäksi vasta nyt ensimmäistä kertaa oppositiopuolueena, kun taas Keskusta on voittanut ainoastaan vuoden 2000 vaalit ja tuolloin sitten myös oppositiopuolueena.

Seuraavaksi on hyvä tarkastella vielä joitakin yksityiskohtia näiden vaalien tuloksista, joihin sisältyy puolestaan monia hyvin mielenkiintoisia ja erityisiä asioita. Helsingissä pysyi Kokoomus lopulta selvästi valtuuston suurimpana puolueena, minkä seurauksena Juhana Vartiaisesta tulee nyt uusi pormestari, joten Atte Kaleva tulee siis nousemaan eduskuntaan ja Kokoomuksen oikea laita tulee siellä näin vahvistumaan. Eniten ääniä listalla sai kuitenkin toinen kansanedustaja Elina Valtonen, jonka näin pitäisi nyt ehkä siirtyä Helsinkiin ehdolle myös eduskuntavaaleissa, kun lisäksi puolueen aiemmat ääniharavat jäävät ehkä tuolloin sieltä pois. Listalla tuli lopulta hyvin tiukka kilpailu puolueen viimeisistä paikoista, minkä seurauksena entinen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara jäi lopulta nyt ensimmäisenä ulos, kun esimerkiksi Jenni Pajunen ja Nina Suomalainen valittiin lopulta sinne hyvin täpärästi. Sen sijaan Laura Rissanen jäi lopulta melko niukasti rannalle, kun taas esimerkiksi puoluesihteeri Kristiina Kokko ja entinen kansanedustaja Hanna-Leena Hemming pärjäsivät lopulta todella heikosti. Uutena taas valittiin esimerkiksi Anniina Iskanius ja paluun tekee kansanedustaja Sari Sarkomaa, mutta valtuustosta harmillisesti jättäytyi sivuun toinen kansanedustaja Terhi Koulumies, joka kuitenkin ehkä jatkaa muuten aktiivisesti mukana ja mahdollisesti voi palata sitten vaikka ensi kerralla.

Vihreille tuli nyt Helsingissä ehkä juuri vaalien alla nousseen Anni Sinnemäen kohun seurauksena selkeä tappio, minkä seurauksena tämä oli vihreille heikoin tulos vuoden 2004 vaalien jälkeen. Istuvista valtuutetuista putosivat esimerkiksi Johanna Sydänmaa, Jussi Chydenius ja Kati Juva, kun uusia valtuutettuja taas ovat esim. Amanda Pasanen ja Minna Lindgren sekä paluun tehnyt Pekka Sauri. Apulaispormestarin tehtävästä saanee nyt väistyä Sanna Vesikansa, joka yllättäen putosi valtuustosta lopulta ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Pekka Sauri tai Osmo Soininvaara ei luultavasti ole kuitenkaan tulossa uudeksi apulaispormestariksi, jos Vihreät edes nyt saavat enää kahta apulaispormestarin paikkaa. Vihreissä taas etenkin Fatim Diarra oli hyvässä nousussa, kun taas Emma Karin äänimäärä laski huomattavasti ja eduskunnasta pudonneen Ozan Yanarin äänimäärä suorastaan romahti. Vasemmistoliiton ääniharavaksi Paavo Arhinmäen ja muiden kansanedustajien ohi nousi lopulta Minja Koskela, jota puolue voisi yrittää saada Vesikansan (tai Sinnemäen) tilalle apulaispormestariksi, koska tuolloin hän ei ehkä tulisi kilpailemaan eduskuntavaaleissa. Feministinen puolue taas lopulta menetti ainoan paikkansa, minkä seurauksena Katju Aro putosi nyt valtuustosta.

Keskustasta jatkavat molemmat entiset valtuutetut ja Kristillisdemokraateista jatkaa Mika Ebeling valtuustossa, kun puolue menetti viimeksi Paavo Väyryselle menneen toisen paikkansa. Väyrynen puolestaan teki nyt Kemissä erittäin komean tuloksen ja nousi lopulta ääniharavaksi, kun hän on jälleen mukana Keskustan riveissä. Persut saivat koko vaalien äänikuninkaaksi nousseen Jussi Halla-ahon johdolla lopulta yhdeksän paikkaa, minkä seurauksena ryhmään tulee nyt runsaasti uusi valtuutettuja. Kansanedustajista puolestaan Tom Packalen menestyi lopulta yllättävän heikosti, mutta uutena ryhmää tulee myös konkari Pirkko Ruohonen-Lerner, joka varmasti aiheuttaa siinä enemmän tai vähemmän ristiriitoja muistaen hänet aiemmilta vuosilta. Lisäksi valtuustoon pääsivät uutena Teija Makkonen ja eduskuntavaaleissakin menestynyt Laura Korpinen, mutta sen sijaan Mikko Paunio jäi lopulta ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Sen sijaan Matias Turkkilaa ei lopulta valittu enää valtuustoon, mutta Sedu Koskinen taas jäi lopulta erittäin kauas paikasta. Harkimot pärjäsivät vaaleissa lopulta niin hyvin, että Liike Nyt sai lopulta uutena sinne myös Mikael Jungnerin.

Vihreiden tappion seurauksena demarit puolestaan kirivät lopulta pieneen voittoon, minkä ansiosta pysyivät vielä kolmanneksi suurimpana ryhmänä ennen Vasemmistoliittoa. Erkki Tuomioja pärjäsi lopulta vielä kohtuullisen hyvin, mutta sen sijaan Timo Harakka menestyi lopulta vähän heikommin, ettei häntä näin valita Helsingistä enää välttämättä kansanedustajaksi. Demarien voiton seurauksena Ilkka Taipale vielä tuli lopulta valituksi listan viimeisenä, mutta valtuuston ulkopuolelle taas jäivät puolestaan Thomas Wallgren ja Jukka Järvinen. RKP taas piti lopulta entiset paikkansa, kun puolueen listalla ollut Petrus Pennanen jäi ensimmäisenä valtuuston ulkopuolelle. Piraattipuolue taas jäi nyt kokonaan valtuustojen ulkopuolelle, mutta samoin kommunistit eivät enää saaneet yhtäkään valtuutettua. Siniset puolestaan saivat nyt lopulta neljä valtuutettua, joista kolme tuli valituksi Rääkkylässä ja lisäksi yksi valittiin Outokummussa. Poliittinen legenda Timo Soini taas jätti nyt valtuuston Espoossa, jossa näin persujen vaalivoitto jäikin lopulta melko niukaksi.

sunnuntai, 13. kesäkuu 2021

Ketkä nousevat Helsingin uuteen valtuustoon?

Nyt lopuksi vaalien koittaessa listaan vielä Helsingin kolmesta isosta puolueesta ehdokkaat, jotka pääsevät ainakin todennäköisesti mukaan uuteen valtuustoon. Kaikista puolueista löytyy useita täysin varmoja läpimenijöitä, mutta listaan myös todennäköiset viimeisistä paikoista kisaavat ehdokkaat. Erityisesti Vihreissä on ehdokkaana monta lähestulkoon varmaa läpimenijää, jolloin viimeisistä paikoista käydään hyvin tiukkaa kilpailua, kun puolueelle on myös povattu vaalitappiota. Valtuuston suurimpana pysynee Kokoomus, jossa nyt on taas vähemmän erittäin varmoja läpimenijöitä, mutta paljon hyvin vahvasti paikoista kilpailevia ehdokkaita. Demareille taas on tulossa selvästi vähemmän paikkoja, mutta varmoja uuteen valtuustoon pääsijöitä on kuitenkin monta, joten viimeisistä paikoista syntyy heillä paljon kilpailua.

Kokoomus

Täysin varmat:

Juhana Vartiainen, Elina Valtonen, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Atte Kaleva, Pia Pakarinen, Arja Karhuvaara, Juha Hakola, Daniel Sazonov, Mia Nygård-Peltola

Melko varmat:

Harry Bogomoloff, Jenni Pajunen, Otto Meri, Mirita Saxberg, Risto Rautava, Nina Suomalainen, Lotta Backlund

Mahdollisia:

Seija Muurinen, Heimo Laaksonen, Sirpa Asko-Seljavaara, Hanna-Leena Hemming, Laura Rissanen, Matias Pajula, Matti Parpala, Kristiina Kokko, Ted Apter, Maarit Vierunen, Tapio Klemetti, Dani Niskanen, Laura Varjokari, Matti Niiranen, Anniina Iskanius, Niina Kuhta, Katja Ahopelto

Vihreät

Täysin varmat:

Anni Sinnemäki, Maria Ohisalo, Mari Holopainen, Emma Kari, Atte Harjanne, Outi Alanko-Kahiluoto, Alviina Alametsä, Osmo Soininvaara, Ozan Yanar, Fatim Diarra, Otso Kivekäs, Reetta Vanhanen

Melko varmat:

Pekka Sauri, Sanna Vesikansa, Johanna Sydänmaa, Leo Stranius, Amanda Pasanen

Mahdollisia:

Jussi Chydenius, Hannu Oskala, Kati Juva, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Mikko Leisti, Nina Miettinen, Minerva Krohn, Pauliina Saares, Johanna Nuorteva, Tuula Yrjö-Koskinen, Riia Järvenpää, Hanna-Leena Laitinen, Mikko Kiesiläinen, Jonni Lehtiranta

SDP

Täysin varmat:

Nasima Razmyar, Eveliina Heinäluoma, Tuula Haatainen, Timo Harakka, Erkki Tuomioja, Pentti Arajärvi, Pilvi Torsti

Melko varmat:

Sinikka Vepsä, Hilkka Ahde, Jukka Järvinen, Ville Jalovaara

Mahdollisia:

Johanna Laisaari, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren, Elisa Gebhard, Tomi Sevander, Sara Salonen, Tuulia Pitkänen, Sara Paavolainen, Nelli Nurminen

Perussuomalaisten uuteen ryhmään taas menevät Jussi Halla-ahon lisäksi täysin varmasti Mika Raatikainen ja Pia Kopra sekä kansanedustajat Mari Rantanen ja Tom Packalen. Lopuista paikoista kilpailevat sitten luultavasti Matias Turkkila, Laura Korpinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Mikko Paunio, Nuutti Hyttinen, Sedu Koskinen, Mira Korhonen-Low ja Samuli Voutila. Melko varmasti puolueen läpimenijät löytyvät mainittujen joukosta, mutta joku voi aina kuitenkin lopulta yllättää.

Vaalien jälkeen kirjoitan vähän yhteenvetoa näiden tuloksista, ja myös koko maan osalta. Turussa käydään ensimmäistä kertaa nyt pormestarivaalit, joissa tehtävän saa erittäin varmasti nyt Kokoomus, joka osallistuu vaaleihin siellä Petteri Orpon johtamana. SDP taas yrittää pysyä Tampereen johdossa kärkiehdokkaanaan Sanna Marin, kun tästä huolimatta Kokoomus voi kuitenkin päästä siellä takaisin valtaan. Kokoomus taas pitänee hyvin vahvan asemansa Espoossa, kun siellä persuilla menee nyt ilman Soinia vähän heikommin. Vantaalla taas persut saattavat nousta hyvinkin paljon, kun he voivat siellä nousta jopa demarien haastajaksi. Oulussa ja useissa muissa kaupungeissa sekä lukuisissa pienemmissä kunnissa Perussuomalaiset ovat myös nousussa, kun Keskustalle on taas luvassa nyt selkeä tappio ja luultavasti paljon menetyksiä koko maassa. Kohta tämä nähdään, että miten lopulta tulee käymään.

torstai, 10. kesäkuu 2021

Kuntavaaleista on tulossa jännittävä kuvio

Helsingin tilanteen jälkeen voin arvioida myös koko maan tilannetta tulevien vaalien osalta, kun varsinkin suurimman puolueen asemasta on jälleen tulossa hyvin jännittävä kilpailu. Kokoomus yrittää säilyttää Petteri Orpon johdolla maan suurimman puolueen paikan, mikä ei ole nyt lainkaan mahdotonta ja voi olla jopa todennäköisintä. Kokoomus on jo voittanut kolmet edelliset kuntavaalit, mutta eduskuntavaaleissa näin meni ainoastaan vuonna 2011. Sitä voi nyt pitää melko todennäköisenä, että mikään puolue ei saa yli äänistä 20 prosenttia. Demarien voi myös olla melko vaikeaa säilyttää kannatus edes viime vaalien tasolla, kun Sanna Marinin johdolla saatu nousu on ehtinyt jo taittua selvästi. Nyt Marin yrittää saada kannatuksen pysymään isompana kuin Perussuomalaisilla, mutta näissä vaaleissa SDP voi kuitenkin pitää kakkospaikan tai nousta jopa ykköseksi, jos Kokoomukselle tulee kuitenkin lopulta isompi tappio. Todennäköisesti järjestys kuitenkin pysyy edelleen samana kuin aiemmin, mutta Perussuomalaisille on kuitenkin tulossa nyt iso vaalivoitto eli varsinainen jytky. Perussuomalaiset puolestaan ovat nousemassa nyt selvästi kolmanneksi, kun taas Keskustalle on lopulta odotettavissa melko iso tappio eduskuntavaalien tavoin. Annika Saarikon johdolla Keskusta selviää näistä vaaleista luultavasti kuitenkin paremmin kuin seuraavista eduskuntavaaleista, joihin asti hän saanee myös jatkaa vielä puolueensa johdossa. Samalla tavoin Orpo voi turvata vielä kahdeksi vuodeksi asemansa Kokoomuksen johdossa, kun hän itse haluaisi ehkä jatkaa vielä tehtävässä.

Keskustan kannatus on laskenut jo pitkään kuntavaaleissa melko tasaisesti, mutta nyt luvassa on todennäköisesti lopulta jyrkempi pudotus. Perussuomalaisille on taas luvassa niin hyvä tulos näissä vaaleissa, että vuoden 2012 vaaleissa sellainen kannatus jäi lopulta haaveeksi, kun monet olivat silloin hyvin pettyneitä vaalitulokseen. Tuolloin Keskusta puolestaan selvisi vaaleista Sipilän johdolla melko hyvin, minkä jälkeen puolueen kannatus alkoi nousta lopulta suurimmaksi vuoden 2015 vaaleihin mentäessä. Viime vaaleissa Perussuomalaisten kannatus tippui Soinin johdolla melkein Vasemmistoliittoa pienemmäksi, minkä jälkeen valittiin Jussi Halla-aho uudeksi puheenjohtajaksi ja puolue hajosi, mutta näissä vaaleissa persuille tulee varmasti lisää ainakin enemmän kuin viisi prosenttia. Näin jää Keskusta melko varmasti lopulta persujen taakse, mutta toinen selkeä häviäjä tulee olemaan viime kerralla ison voiton saaneet Vihreät, joiden kannatus voi nyt olla ehkä 10 prosentin tuntumassa. Samoin Vasemmistoliitto häviää suunnilleen ehkä sen verran kuin viime kerralla voitti, joten puolueen kannatus tulee näin kääntymään taas laskuun tämän myötä. Muiden puolueiden osalta ei taas mitään ihmeitä ole tulossa, kun Liike Nyt jäänee näissä vaaleissa lopulta melko paljon marginaaliin. Näiden vaalien jälkeen Perussuomalaiset voivat jatkaa luottavaisin mielin seuraavat kaksi vuotta, kun myös Kokoomus ja SDP voivat olla tilanteestaan lopulta melko paljon tyytyväisiä, mutta sen sijaan Marinin hallituksen sisällä voi tulla enemmän jännitteitä ja sisäistä eripuraa lisää.

torstai, 3. kesäkuu 2021

Helsingin valtuuston pienten puolueiden asetelmat

Kolmas analyysi Helsingin kuntavaaleista käsittelee pienempien puolueiden tilanteen, jossa ei puolestaan ole niin paljoa jännitettävää. Monilla näistä odotukset usein ovat hyvin korkealla, mutta käytännössä nämä vain yrittävät pitää entiset asemansa. Keskustan paikkaluku on tippunut Helsingissä viimeksi kahteen paikkaan, kun enimmilläänkin se on saanut neljä edustajaa kaupunginvaltuustoon, mutta nykyisessä tilanteessa ei ole varmasti odotettavissa nykyisiä kahta paikkaa enempää. RKP on pitkään ollut Helsingissä vielä keskisuuri puolue, mutta nyt sekin on jäänyt lopulta melko pieneksi. Kristillisdemokraatit ovat yleensä saaneet vain kaksi valtuustopaikkaa, joita enempää näissäkään vaaleissa ei varmasti ole tulossa. Lisäksi paikasta kilpailee useita pieniä puolueita, mutta Liike Nyt puolestaan yrittää valtuustoon ensimmäistä kertaa, kun Helsingissä ehdolle on lähtenyt itse tämän keulahahmo Hjallis Harkimo.

RKP sai viime vaaleissa Helsingin valtuustoon entiset viisi paikkaa, joita enempää nytkään ei varmasti ole tulossa. Eva Biaudet jatkaa suurimmalla äänimäärällä puolueen edustamista valtuustossa, mutta hänellä suosio kuitenkin on laskenut jo menneistä vuosista. Toinen varma läpimenijä listalla on eduskuntavaaleissa toistamiseen varasijalle päässyt Marcus Rantala, mutta lisäksi nuorempi valtuutettu Silja Borgarsdottir Sandelin voi olla melko varma läpimenostaan. Paluun valtuustoon yrittää tehdä Nils Torvalds, joka on aiemmin ollut mukana ennen valintaansa europarlamentaarikoksi, mutta ei kuitenkaan ollut näissä vaaleissa erityisen suosittu ehdokas. Vuoden 2012 vaaleissa hän jäi lopulta varasijalle tästä huolimatta, kun hän oli juuri samana vuonna noussut varamiehenä europarlamenttiin. Tämän jälkeen Torvalds kuitenkin valittiin europarlamenttiin jättäen samalla valtuustotyön, mutta näissä vaaleissa hänen valintaansa voi kuitenkin pitää jokseenkin varmana, kun hän on samalla myös päättänyt jättää europarlamentin seuraavissa vaaleissa. Listalla ei näiden lisäksi ole muita vahvempia nimiä kuin myös vanhempaan kaartiin lukeutuva Björn Månsson, jolla on myös edelleen kohtuullisen hyvät mahdollisuudet päästä läpi, ellei RKP lopulta menetä yhtä valtuustopaikkaa. Sekin on kannatuslukujen perusteella nyt ainakin vähän mahdollista, kun lisäksi viime kerralla paluun vielä tehnyt Jörn Donner on poistunut jo lopullisesti kuvioista.

Lisäksi RKP:n kanssa solmitun yhteistyön avulla yrittää päästä valtuustoon Petrus Pennanen, joka on perustanut oman Avoimen puolueensa ja yrittää nyt kuitenkin toisen puolueen turvin säilyttää paikkansa. Kuitenkaan hän ei ole ainakaan enää parhaassa mahdollisessa maineessa, jolloin hänen valintaansa ei voi nyt pitää ainakaan varmana. Luultavasti Pennasen saama kannatus ainakin laskee huomattavasti siitä, minkä hän aiemmin on saanut Piraattipuolueen ehdokkaana, joten hän saattaa nyt jäädä lopulta varapaikalle. Keskustalla oli puolestaan viime vaaleissa kohtuullisen vahva ehdokaslista, mutta siitä huolimatta tämä kuitenkin menetti yhden paikan ja sai enää vain kaksi paikkaa, kun edes ministeri Tiilikaista ei valittu lopulta valtuustoon. Nykyiset valtuutetut yrittävät säilyttää paikkansa, mutta useat puolueen äänestäjät saattavat keskittää nyt ääniä Eeva Kärkkäiselle, josta tuli näissä vaaleissa uusi pormestariehdokas ja siten uusi kärkinimi. Nykyisistä valtuutetuista Laura Kolbe saattaa menettää nyt ääniä siinä tapauksessa, jos häntä viimeksi äänestäneet kannattavat nyt Kärkkäisen valintaa kaupunginvaltuustoon. Toinen kokenut valtuutettu Terhi Peltokorpi on taas kerännyt lestadiolaisena paljon uskovaisten ääniä, jolloin hänen saama kannatus voi säilyä näissäkin vaaleissa lopulta melko hyvin. Keskustan listalla on siis kolme vahvaa ehdokasta, joista kaksi tulee lopulta pääsemään uuteen valtuustoon.

Kristillisdemokraatit eivät puolestaan saa koskaan erityisen kummoisia lukemia Helsingin alueella, mutta yrittävät kokeneen valtuutetun Mika Ebelingin johdolla säilyttää nykyiset kaksi valtuustopaikkaansa, mutta toinen paikka voi nyt kuitenkin olla vaakalaudalla. Ebeling on edelleen myös pormestariehdokkaana jokseenkin varma läpimenijä, koska hän on puolueensa ehdokkaista ollut selvästi eniten myös näkyvissä. Viime vaaleissa Kristillisdemokraatit pystyivät saamaan vielä kaksi valtuustopaikkaa, kun listalle olivat päässeet mukaan Keskustan harjoittamaa politiikkaan vastustaneen Paavo Väyrysen perustaman Terve Helsinki -ryhmä ehdokkaat, kun hän tuolloin päätti lopulta siirtyä ehdolle Helsinkiin. Lopulta näin Väyrynen sai puolueen toisen valtuustopaikan ja perusti myöhemmin oman ryhmänsä, mutta nyt hän ei kuitenkaan enää ole mukana Helsingin kuntavaaleissa palattuaan viime vuonna Keskustaan. Väyrysen tilalle valtuustoon tullut Mauri Venemies yrittää säilyttää paikkansa, mutta listalla on mukana myös valtuuston jo vuonna 2008 jättänyt Pekka Reinikainen, joka oli aikanaan Helsingissä puolueen selvästi vetovoimaisin ehdokas ja keräsi paljon ääniä. Hän ei nyt luultavasti enää saa lähellekään yhtä paljoa ääniä ja Ebeling saanee nyt eniten, mutta Reinikainen voi kuitenkin päästä listan kakkoseksi ja valtuustoon ehkä silloin, jos Kristillisdemokraatit edelleen pystyvät saamaan lopulta kaksi paikkaa.

Uutena puolueena on mukana näissä vaaleissa Hjallis Harkimon perustama Liike Nyt, joka tämän johdolla yrittää saada nyt jalansijaa Helsingissä ja voi hyvin saada lopulta edes kaksi paikkaa. Kokoomuksen listalta viime kerralla päässyt Joel Harkimo voi olla isänsä jälkeen seuraavaksi vahvin ehdokas, kun hän pääsi lopulta hyvin lähellä paikkaa myös eduskuntavaaleissa tuolloin listan ykkösnimenä. Puolueen riveissä vaikuttaa hyvin tunnetuista henkilöistä myös Mikael Jungner, joka ei kuitenkaan viimeksi päässyt läpi demarien listalta valtuustoon. Viime kerralla puolestaan Feministinen puolue sai uutena tulokkaana yhden paikan valtuustoon, kun puolueen johtava poliitikko Katju Aro tuli lopulta valituksi. Hän luultavasti onnistuu säilyttämään paikkansa näissä vaaleissa, mutta yhtä paikkaa enempää feministit eivät ole kuitenkaan saamassa. Paluuta valtuustoon yrittää sieltä viime kerralla pudonnut kommunistien pitkäaikainen johtohahmo Yrjö Hakanen, jonka ura on kuitenkin tässä vaiheessa jo hyvin selvässä laskussa ja käytännössä melko takana päin. Näissä vaaleissa Hakasen ja kommunistien tueksi on muodostettu Asukkaiden Helsinki -yhteislista, jonka paikka nytkin jää luultavasti kuitenkin haaveeksi, koska muut ehdokkaat luultavasti saavat lähinnä pelkkiä murusia. Kohtuullisen uskottavat listat on myös uudella Kristallipuolueella ja varsinkin Ympäristöliikkeellä, mutta näiden listoilla ei kuitenkaan ole ketään erityisen vahvaa ehdokasta ja paikka voikin jäädä lopulta saamatta.

Lopuksi teen vielä oman arvion Helsingin tulevan valtuuston paikkajakaumasta:

Kokoomus 22 paikkaa

Vihreät 19-20 paikkaa

SDP 12 paikkaa

Vasemmistoliitto 10-11 paikkaa

Perussuomalaiset 10 paikkaa

RKP 4-5 paikkaa

Keskusta 2 paikkaa

Liike Nyt 2 paikkaa

Kristilliset 1-2 paikkaa

Feministit 1 paikka

Muut, 0-1 paikka