Kaksi edellistä vuotta on hyvin poikkeuksellisesti eletty koronakriisin varjossa, mutta tämän vuoden aikana esiin ovat myös lopulta nousseet muut asiat. Nyt on voitu seurata kevättalvesta lähtien taukoamatta Putinin ja Venäjän tekemisiä Ukrainan sodassa, joka on aiheuttanut isoa järkytystä ja suoranaista vihaa melkein koko maailmassa. Tämän seurauksena on keväällä alkanut merkittävä prosessi Suomen ja Ruotsin liittymisestä Naton jäseniksi, mutta tämä on kuitenkin vielä tällä hetkellä kesken. Eduskunnassa jäsenyyden hakemista ei moni lopulta enää vastustanut, joten tämä ei tule nyt vaikuttamaan erityisesti puolueisiin eduskuntavaalien osalta. Sanna Marinin ja demarien koronakriisin alussa saama hyvä noste on ehtinyt jo aiemmin laantua, minkä jälkeen Kokoomus on pysynyt jo tässä vaiheessa melko pitkään ykköspaikalla, mutta tänä vuonna sen etumatka on kuitenkin selvästi kasvanut.

Tammikuussa on ehditty jo pitää aluevaalit, jotka Kokoomus on myös lopulta voittanut kohtuullisen selvästi. Demarit kuitenkin tulivat heti perässä, mutta Keskusta onnistui yltämään lopulta melkein samaan tulokseen. Marinin on syytä valmistautua luovuttamaan ensi keväänä pääministerin tehtävä Petteri Orpolle, mutta sen sijaan Keskustan aluevaaleissa keräämä suosio nyt on haihtunut nopeasti pois. Tämän seurauksena vaalien jälkeen horjuu varmasti Annika Saarikon asema puolueen johdossa, koska eduskuntavaaleissa Keskustan kannatus voi lopulta jäädä 11-12 prosentin tasolle. Perussuomalaiset sen sijaan floppasivat aluevaalit lopulta melko pahasti ja tämä ei ollut hyvä alku Riikka Purralle, joka on viime aikoina kuitenkin vahvistanut jonkun verran asemiaan persujen johdossa. Puolueen kannatus on pysynyt 15 prosentin tasolla, mutta eduskuntavaaleissa tämän yli melko varmasti päästään ja Perussuomalaiset voivat jälleen yllättää, kun viime vaaleissakin puolue onnistui lopulta melkein saamaan demarit kiinni. Jussi Halla-ahon valitseminen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi on myös puolueelle hyvin eduksi, joten eduskuntavaaleissa nyt saattaa tulla vielä hyvinkin tiukka kilpailu toisesta sijasta.

Kokoomuksen kannatus taas nousi kevään aikana lähes poikkeuksellisen korkealle, mutta nyt suosio kuitenkin on ehtinyt pikkuisen laantua, mutta tämä ei ole kuitenkaan erityisesti auttanut vielä persuja. Orpolla kuitenkin on erittäin hyvä mahdollisuus nousta uudeksi pääministeriksi, koska puolue on kuitenkin ollut jo viime vuodesta lähtien mittauksissa ykkösenä. Demarit ovat kuitenkin tulleet vielä heti perässä ja puolueen kannatus on jopa 20 prosentin tasolla, mutta vaaliasetelmien takia se lopulta ei ole välttämättä kuitenkaan viime vaaleja parempi. Pirkanmaalta valitun Marinin tuoma noste saattaa useimmissa muissa vaalipiireissä lopulta olla melko vähäistä, joten tämä voi ehkä auttaa lopulta erityisesti Vihreitä, joiden tilanne on viime aikoina jäänyt vähän huonommaksi. Vasemmistoliitto taas on viime aikoina ollut Nato-kysymyksen takia melko hajanainen, kun puolueelle on muutenkin voitu ennustaa vaaleissa pientä tappiota. Sen sijaan Perussuomalaiset voittavat luultavasti Keskustan lopulta selvällä erolla, mutta kumpikin puolue on ollut lopulta melkein yhtenäisesti jäsenyyden kannalla. Kokoomuksen taas on kohtuullisen helppoa nousta lopulta suurimmaksi, koska viime vaaleissa puolue nousi persujen tavoin melkein tasoihin demarien kanssa.

Tulevien eduskuntavaalien suhteen Kokoomuksella taas ovat melko hyvät asetelmat useimmissa vaalipiireissä, mutta Orpon vaalipiirissä eli Varsinais-Suomessa on keväällä poistunut konkariedustaja Ilkka Kanerva, jonka kuolema jätti koko eduskuntaan melko ison aukon. Sen sijaan toinen konkari eli Ben Zyskowicz pohtii vielä Helsingissä ehdokkaaksi lähtemistä, mihin jonkin verran saattaa nyt vaikuttaa toisen edustajan Wille Rydmanin mahdollinen pudottaminen listalta, mutta eduskunnan jättää ainakin Jaana Pelkonen ja muista vaalipiireistä luopuu ainakin entinen ryhmänjohtaja Kalle Jokinen. Demareilla on lähdössä mukaan vielä eräitä kokeneitakin edustajia, mutta heillä merkittävin luopuja on taas entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, mutta lisäksi ainakin eräitä kokeneempia naisedustajia jää pois eduskunnasta. Keskustan ryhmästä luopuu tälläkin kertaa useita puolueen konkariedustajia, joihin lukeutuvat ministerinä toiminut Jari Leppä ja hetken puhemiehenä ollut Anu Vehviläinen, mutta tunnetuimmat ovat entiset pääministerit eli Juha Sipilä ja nykyinen puhemies Matti Vanhanen, jolle tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta.

Vihreistä taas kokenein luopuja on entinen ministeri Satu Hassi, mutta sen sijaan Vasemmistoliiton ryhmässä tulee nyt katoa miesten osalta, koska muun muassa kokeneemmat edustajat Markus Mustajärvi ja Jari Myllykoski jäävät pois. Keskustalla on erityisen paljon ääniä jaossa etenkin Oulun vaalipiirissä, mutta sen sijaan Lapin vaalipiirissä kärkkyy paluuta odotetusti Paavo Väyrynen, joka oli myös pienellä menestyksellä taas ehdokkaana puolueen johtoon. Perussuomalaisten tilannetta piristää vaaleissa myös Laura Huhtasaaren ryhtyminen ehdokkaaksi, mutta puolueen listoilla on muutenkin aiempia vahvoja nimiä edelleen runsaasti mukana, eikä moni edustaja ole jäämässä nyt heiltä pois. Puolueen ryhmästä kuitenkin löytyy ainakin eräitä kansanedustajia, joiden saattaa nyt aluevaalien perusteella ja vähän muutenkin olla vaikea päästä enää läpi. Viime vaaleissa persujen kannatus nousi enemmän vasta juuri vähän ennen vaaleja, joten tälläkin kertaa puolueen kannatus voi hyvin taas nousta demarien tasolle ja ehkä jopa lähelle Kokoomusta. Kirjoitan myöhemmin vielä lisää tuleviin eduskuntavaaleihin liittyvistä asetelmista.