Perussuomalaisten selkeä vaalivoitto muuttaa poliittisia kuvioita monilla paikkakunnilla ja tuo näissä mukaan uusia henkilöitä, mikä on tapahtunut myös aiempien isojen vaalivoittojen myötä. Pitkään puolueen reipas nousu oli kuitenkin lähinnä yhden henkilön eli Soinin ansiota, mutta nyt persut ovat kuitenkin alkaneet nousta useiden eri vaikuttajien ansiosta. Jussi Halla-aho kuitenkin oli hyvin merkittävä tekijä siinä, kun Perussuomalaiset vuonna 2011 nousivat kerralla isojen puolueiden joukkoon. Hänen mukana eduskuntaan pääsi monia samaa linjaa edustaneita henkilöitä, joista useat ovat nyt jo kuitenkin poissa näistä kuvioista, mutta lukuisia uusia on saatu näiden tilalle. Samalla myös Halla-ahon merkitys puolueen menestyksessä on vähentynyt, mutta hän on kuitenkin vielä ollut siinä paljon avainasemassa. Viimeksi eurovaaleissa puolueen kärkiehdokkaana olikin presidenttiehdokkaana ollut Laura Huhtasaari, mutta nyt puoluejohdossa on ollut Riikka Purra melko näkyvässä asemassa. Purraa on pidetty jo melko vahvasti mahdollisena seuraavaksi puheenjohtajaksi, kun Jussi Halla-aho nyt ilmoitti lopulta jo luopuvansa Perussuomalaisten johdossa, mikä saattaa vaikuttaa melko paljonkin tulevaan menestykseen. Halla-aho voi kuitenkin jatkaa edelleen mukana politiikassa ja pysyä eduskunnassa, koska etenkin tuolloin persut voivat nousta vielä isoonkin menestykseen tulevissa vaaleissa. Helsingissä persuille saattaa käydä lopulta kylmästi siinä tapauksessa, jos Halla-aho päättäisi lopulta myös jättää eduskunnan.

Palaan kuitenkin vielä kuntavaalien tulokseen ja kuvioihin eri paikoissa. Keskusta pysyy edelleen tiukasti vallassa monilla sen vahvoilla kannatusalueilla, mutta näissä vaaleissa sen menestys oli luultavasti parempi kuin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Muun muassa Vantaalla taas Kokoomus nousi demarien ohi suurimmaksi puolueeksi, kun SDP kärsi lopulta sen verran ison tappion. Demarien ryhmäjohtaja Antti Lindtman pääsi edelleen Vantaan suurimmaksi ääniharavaksi, kun kokoomuslainen virkaveli Kai Mykkänen oli taas Espoon äänikuningas. Sen sijaan Helsingissä demarien kannatus vähän lopulta nousi, kun Vihreille tuli näissä vaaleissa lopulta melko iso tappio. SDP nousi Turussa jälleen kakkospaikalle, kun Vihreille tuli edellisistä vaaleista iso tappio, kun silloin puoluetta johtaneen Ville Niinistön äänimäärä suorastaan romahti. Samoin myös Li Anderssonin äänimäärä laski viime vaaleista, mutta oli nyt edelleen kaupungin suurin, kun esimerkiksi Petteri Orpo jäi edelleen kauas taakse. Sanna Marin puolestaan keräsi erittäin suuren äänivyöryn Tampereella, jossa SDP myös onnistui säilyttämään asemansa persujen isosta voitosta huolimatta. Pormestarin tehtävä on kuitenkin menossa siellä taas Kokoomukselle, joka voitti lopulta äärimmäisen pienellä erolla. Vihreät eivät nousseet lopulta nyt missään suurimmaksi puolueeksi, mutta Perussuomalaiset ovat nyt suurin puolue muutamilla eri paikkakunnilla.

Perussuomalaisten voitto jäi odotetusti melko pieneksi lopulta Espoossa, kun siellä oli nyt jaettavana Timo Soinin iso ääniperintö. Listan ääniharavina olivat nyt Arja Juvonen ja puoluesihteeri Simo Grönroos, mutta jaossa oli nyt useita muitakin aiempia ääniä. Kokoomukseen loikanneet Simon Elo ja Veera Ruoho säilyttivät lopulta valtuustopaikkansa, mutta varsinkaan Ruoho ei saanut mitään isoa äänimäärää. Perussuomalaisten valtakunnallisen menestyksen pohjalta on hyvä alkaa nyt miettiä seuraavien eduskuntavaalien kuvioita. Perussuomalaisissa tapahtuneen selkeän kehityksen huomaa melko hyvin siitä, että nyt puolueesta löytyy monia hyvin suosittuja henkilöitä useilla eri alueilla. Muun muassa Pirkanmaalla ovat persuilla ison vaalivoiton Ylöjärvellä tuonut Sami Savio ja Tampereen Trumpiksi kutsuttu Veikko Vallin, jotka monien tavoin ovat jo valmiiksi mukana eduskunnassa ja saavat näin kannatusta. Perussuomalaiset menestyivät jo viimeksi erityisen hyvin Varsinais-Suomessa, josta on taas Ville Tavio näkyvässä asemassa ja myös Vilhelm Junnila sai hyvin kannatusta jo viime vaaleissa. Vahvaa kannatusaluetta persuille on myös Kaakkois-Suomi, josta tunnetaan erityisen hyvin ainakin Lappeenrannan edustaja Jani Mäkelä. Viime kerralla sieltä myös valittiin puolueesta nyt erotettu Ano Turtiainen, joka ei päässyt enää lopulta Juvalla edes valtuustoon.

Näiden kuntavaalien pohjalta listoille voi tulla ensi vaaleissa mukaan ehdokkaita, jotka saivat nyt jo ainakin melko paljon ääniä. Muun muassa ehdolle Uudenmaan vaalipiiriin saattaa tulla remontti-reiska eli Jorma Piisinen, joka nousi uutena ehdokkaana nyt koko Järvenpään ääniharavaksi. Eduskuntavaaleissa hän voisi ehkä saada muualtakin paljon ääniä, kun lisäksi ainakin Riikka Purra ja Mika Niikko tulevat varmasti menestymään. Viime vaaleissa naiset puolestaan menestyivät erityisen hyvin, koska myös Juvonen on valittu tästä vaalipiiristä eduskuntaan. Oulun vaalipiirissä taas persut ovat vieneet paljon ääniä Keskustalta, josta puolestaan Juha Sipilä jäänee seuraavissa vaaleissa pois. Viime vaaleissa eduskuntaan valittiin uutena nimenä julkisuudessa hyvin tunnettu Sebastian Tynkkynen, kun taas Olli Immonen on ollut alusta lähtien mukana tässä porukassa. Vaasan vaalipiirin ääniharavaksi nousi viime vaaleissa Mauri Peltokangas ja seuraavista vaaleista voi arvioida, että uutena mukaan on puolestaan tulossa Piia Kattelus-Kilpeläinen, joka nyt oli puolueen ääniharava Seinäjoella. Satakunnan vaalipiirissä persut saavat varmasti kolmannen paikan, jos Laura Huhtasaari on myös edelleen mukana eduskuntavaaleissa. Näin tulee menemään luultavasti myös Keski-Suomessa, jos Teuvo Hakkarainen tulee lopulta europarlamentista mukaan vaaleihin.

Perussuomalaisten osalta Keski-Suomi vaikuttaa senkin takia mielenkiintoiselta, että Hakkaraisen tilalle varasijalta noussut Toimi Kankaanniemi voi ehkä jo siirtyä täysinpalvelleena eläkkeelle, koska jo viime vaaleissa tämän äänimäärä laski hyvin selvästi. Kuntavaaleissa tuli Kankaanniemi toki edelleen valituksi, mutta puolueen uudeksi ääniharavaksi Jyväskylässä tuli nyt Kaisa Garedew, joka näin voi olla myös vahvoilla seuraavaksi eduskuntaan. Perussuomalaiset eivät viimeksi saaneet jalansijaa Kainuussa, josta seuraavissa vaaleissa eduskuntaan voi päästä Eila Aavakare, joka viimeksi pääsi varasijalle. Etelä-Savosta persut yrittävät puolestaan saada ensi vaaleissa uuden kansanedustajan, kun Turtiainen on joutunut lähtemään koko puolueesta. Lapin vaalipiirissä Perussuomalaisten voivat saada nykyisen edustajan Kaisa Juuson lisäksi toisen paikan, jonka luultavasti Keskusta tulisi näin lopulta menettämään, mutta Kemin ääniharavaksi noussut Paavo Väyrynen saattaa ehkä olla mukana kilpailemassa. Perussuomalaisten tilanne seuraaviin eduskuntavaaleihin mentäessä vaikuttaa edelleen lupaavalta, vaikka Halla-aho ei jatka nyt enää puheenjohtajana. Hänestä voisi ehkä tulla puolueen uusi kunniapuheenjohtaja, koska hänen johdolla persut ovat nousseet jälleen suurten joukkoon. Halla-ahon kannattaa ehdottomasti jatkaa vielä mukana politiikassa, koska vaalien jälkeen häntä voidaan ehkä tarvita ministeriksi, mutta puolue tarvitsee lopulta myös presidenttiehdokasta vuoden 2024 vaaleihin tultaessa.